Ensimmäisen kerran kävimme kurkistamassa talovanhusta ulkoa Markkulanmäentieltä päin syksyn pimeydessä 2022. Meistä toinen oli saanut päähänsä, että Hämeenlinnan Myllytalolla olevan hyvinvointiin ja terveyteen liittyvän toiminnan pitäisi saada laajemmat puitteet. Tuolloin lokakuisen nihkeässä tunnelmassa koulu tuntui kuitenkin liian suurelta palalta haukattavaksi. Mittasuhteet ja remontoinnin määrä tuntui niin hulppealta, että tuumaustaukoa piti ottaa muutama kuukausi.
Jotain jäi silti kytemään. Olimme ihastuneet seutuun ja tutustuneet siihen yhdeksän vuoden ajan mökin omistajina Lehijärven toisella puolen. Sijainti oli hyvä niin suurten kaupunkien kuin tieyhteyksiensä puolesta, rautatiekin kohtuullisen lähellä. Ja vaikka koulu oli selvästi maaseudulla (mikä oli plussaa), oli kuitenkin kaikki tarvittava, ja vähän enemmänkin, 10min. ajomatkan päässä. Yksien ristiäisten, Linnan Business turnajaisten finaalin ja erään väitöstilaisuuden jälkeen tuli mieleen hämmästyttävästi tilaa ja niin prosessi alkoi prosessoitua :)
Vaikka ensimmäisen kerran ovesta sisään astuessamme tajusimme välittömästi valtavana odottavan työmäärän, oli myöhäistä perääntyä. Jos ei ihan ruusunpunaiset niin ainakin vaaleanpunaiset lasit olivat silmillämme pysyäkseen, vaikka kaikki kolme aikuista lastamme yrittivät takoa järkeä päähämme. Heidän mielestään oli hullua hankkia seuraavaa loputonta työmaat taakaksi, kun edellinen oli juuri jotenkin saatu haltuun. Mutta me näimme paikan potentiaalin, remonttierämaan lisäksi kaikki ne mahdollisuudet, joita tilat tarjosivat.
Sitten suunniteltiin, mietittiin ja pähkäiltiin. Oltiin rakastuneita, toistemme lisäksi talon tarjoamaan uuteen elämään. Laitettiin mökki myyntiin ja lopulta kävi niinkuin toivoimme. Saimme kouluun avaimet juhannusviikolla 2023, jonka jälkeen aloitimme heti monenlaiset kunnostustyöt. Maalämpö oli kouluun onneksi vaihdettu jo edellisten omistajien toimesta, mutta muuten pääsimme remontoimaan aika lailla alkuperäisessä koulukunnossa olevaa 700m2:n talovanhusta. Meillä ei käytännössä ollut yhtään toimivaa keittiötä, vessat olivat alkuperäiskunnossa eikä yhtään nykyajan standardeja täyttävää suihkua ollut. Ensimmäisen talvikauden asuimme koululla noin puolet viikosta, mutta toukokuusta 2024 alkaen meistä tuli virallisesti hattulalaisia ja Pelkolan koulusta vakituinen osoitteemme. Myllytalo siirtyi sukupolvenvaihdoksen myötä poikamme perheelle.
Tällä hetkellä talon vanhin, v. 1885 valmistunut osa on meillä privaattikäytössä. Satayksivuotiasta "uutta puolta" olemme kunnostaneet hyvinvointia tukevan toiminnan tarpeita silmällä pitäen. Siellä sijaitsevat mm. juhla- ja joogasali, majoituspääty sekä alakerrassa fysioterapia-, musiikkiterapia- ja työnohjaustilat. Meidät on otettu lämpimästi vastaan, mistä olemme kyläläisille todella kiitollisia. Hämäläinen mielenmaisema tuntuu omalta, se kuuluisaa hitauskin leppoisalta ja paikkaan kotiutuminen on sujunut helposti.
Ilman kiintymystä vanhaan ja vanhoihin taloihin ei tällaiseen urakkaan ryhtyisi. Hulluhan tässä pitää jollain lailla olla, näin massiivisessa kuviossa niitä tarvitaan mielellään kaksi. Joku ainutlaatuisuuden ja historian läsnäolon sekoitus tässä viehättää. Moni puhuu vanhojen talojen hengestä. Näissä on jotain, mitä ei rahalla uusiin taloihin saa. Kun on seissyt paikoillaan 140 vuotta, on maailmaa nähty jo kahden maailmansodan, suurruhtinaskunnan ja itsenäistymisen, ja monien sukupolvien perspektiivistä. Se herättää kunnioitusta ja nöyryyttä, tietoisuutta siitä, että olemme vain yksi lenkki tämän talon pitkässä historiassa.
Teksti mukailtu Lions clubin Hattulan Joulu 2024 -julkaisun tekstistä.