Kansakoulujen perustaminen nojautui v. 1866 annettuun asetukseen, joka ei vielä veloittanut rakentamiseen, vaan jätti sen vapaaehtoiseksi. Hämeessä oltiin kuitenkin kärkipäässä niiden perustamisessa ja kansakouluja oli mm. Vanajassa, Sääksmäellä, Janakkalassa, Hollolassa ja Tammelassa. Hattulan kunnallislautakunnan kokouksessa asia otettiin esille muutamaa vuotta myöhemmin, mutta joidenkin jäsenten mielestä kiertokoulu oli koulumuotona aluksi hyödyllisempi etenkin köyhemmille lapsille huonoissa varusteissa kuljettavien pitkien matkojen takia.
Kuitenkin jo v. 1869 päätettiin yksimielisesti perustaa kiinteä koulu tytöille ja pojille. Vuokrahuoneisto saatiin ensin Sattulan Jaakkolan talosta 25 markan vuosivuokralla ja Pelkolan koulu otti ensiaskeleensa. Kylän oma poika, Jyväskylän seminaarin käynyt opettaja Kustaa Rekolainen sai palkkaa 600 markkaa kuukaudessa, jonka lisäksi luontaisetuna tuli ilmainen valo ja lämpö.
Kuudentoista vuoden ajan koulu toimi vuokralla erilaisista syistä johtuen viidessä eri paikassa akselilla Sattula-Rahkoila-Pelkola-Leiniälä-Kreivilä. Viimein vuonna 1883 perustettiin toimikunta kivijalan teettämistä ja perustusten kaivamista varten. Lopulliseen rakennuskuntaan kuuluivat Uno Wegelius, Heikki Simola, Heikki Reivilä, Juho Hakimäki ja Juho Mattila. Komitea sai tehtäväkseen seuraavan talven aikana "takseerata ja tuotavaksi julistaa rakennustarpeita."
Vuonna 1884 kuntakokous päätti yksimielisesti koulun rakentamisesta. Tontin oli lahjoittanut jo aiemmin Pelkolan kartanon leskirouva Wegelius. Varat rakentamiseen otettiin vaivais- ja koulukassasta ja rakennustyön suoritti Hurttalan Penttilän isäntä Dahlström.
Pelkolan koulurakennus valmistui vuodessa ja Hattulan ensimmäisen kiinteän koulun vihkiäisiä vietettiin 30.9.1885 juhlapuheineen, kuorolauluineen ja soittokuntineen, yhteisesti laulettua Maamme -laulua unohtamatta. Vuoteen 1911 mennessä koulun oppilasmäärä oli kasvanut alun 40:stä 66:een, mikä velvoitti ottamaan kouluun apuopettajan. Mittava koulun laajennus valmistui vuonna 1923, jona aika myös opettaja Akseli Airon koulupuutarha kukoisti. Puutarhaa pengerrettiin, kiviaitaa rakennettiin ja monenlaisia hyöty- ja koristekasveja istutettiin.
Kun koulu täytti 140 vuotta, oli opiskelijamäärä kutakuinkin sama kuin se oli koulun aloittaessa, 45 oppilasta. Silloin koulua käytiin kolmessa yhdysluokassa ja koulupäivät olivat muuttuneet kuusipäiväsistä viisipäiväiseen. Varsinainen koulun toiminta päättyi vuonna 2011, jolloin koululla vielä veisattiin viimeinen Suvivirsi. Tämän jälkeen koulurakennus myytiin yksityiselle omistajalle. Me olemme koulun toiset yksityiset omistajat ja haluamme kaikella toiminnallamme kunnioittaa koulun historiaa ja vaalia sen perintöä yhteisöä kokoavana voimana.
Tiedot on pääosin poimittu Hattulan historia -julkaisusta (Mäntylä, 1976)